Kaikenkarvaisia menoja

En tiedä, oliko se blogikirjoitukseni ansiota, kun mieheni vihdoin tajusi, miten paljon inhoan ikäloppua autoamme. Hän teki hetken luopumistyötä, surffaili autosivustoilla ja kurvasi eräs ilta uudella kaaralla pihaan. Ihana farmariauto, 13 vuotta edeltäjäänsä nuorempi. Nyt meihin suhtaudutaan tasa-arvoisemmin liikenteessä, ainakin kuvittelen niin. Neljä tonnia meni sen siliän tien.

Epämiellyttävämpi menoerä, myöskin autoon liittyvä, tuli törttöiltyäni liikenteessä. Puskin kolmion takaa moottoripyörän eteen, joka oli jäänyt jotenkin kuolleeseen kulmaan. Että nolotti. Näköjään minullekin voi tapahtua näin. Onneksi ei käynyt pahasti.

Uusimpana, mutta ei vähäisimpänä: pyykinpesukone irtisanoitui palveluksesta. On se nyt saatana, kun kone ei enää linkoa, ja ohjelmaa täytyy kääntää eteenpäin neljästi ennen kuin kone on mielestään valmis. Vettä valuvat vaatteet on pakko laittaa pesuhuoneeseen kuivumaan, ettei parkettiin tulisi kosteusvaurioita. Kai se on pakko hoitaa korjaaja paikalle, kun ei itse näistä mitään ymmärrä.

publicdomainpictures.net

Onpa niitä positiivisempiakin menoja tullut viime aikoina. Puolen kuun palkka kului lomamatkan varaukseen. Koitamme kerätä vuoden aurinkoenergiat viikon lomalla Kreikassa. Varsinanen måste göra. Ensimmäinen rantalomareissu perheenä matkatoimiston kautta - tuliko meistä nyt massaa? Toivottavasti saari on eurojensa arvoinen, vaikka voittikin hintavertailun.

Vaikkei nämä menot tarkoitakaan, että täytyisi loikkia Keskustorin laidalle myymään piparia, ihmettelen ahdistuneisuuttani. Nyt en vain saa ASP-tilille täyttä summaa. Ihan kuin se estäisi unelmien asunnon saamisen. Yllättävät menot ottavat ankarasti pattiin, kun on tottunut siihen, että rahanmeno on hallittavissa. Tällainen törsääminen on nuukaa luonnettani vastaan.