Muistatko Ekomiehen?

Se oli sitä aikaa, kun kuuntelin Spaissareita huoneessani ennen kuvaputkitelkkarin äärelle istumista. Sinne minut houkutteli Ekoisti, huumorilla maustettu ympäristöohjelma. Oikealle kanavalle pääsi painamalla nappulaa numero 2 tv:n reunasta.

Ekoistista muistan Simo Frangénin niksinurkan ja viitassaan viilettävän liuhuletin, Ekomiehen. Ekomies valisti luontoa tuhoavia saapumalla paikalle juuri sopivasti. Pieni sanallinen kurinpalautus, jonka päätteeksi viitta heilahti ja saarna päättyi sanoihin "niin maailma pelastuu!"

Nyt Ekomiehen valistusta katsoessa syntyy syvä myötähäpeä. Ei vain ysärilaadun vuoksi vaan myös umpisurkean näyttelemisen. Ehkä tarkoitus olikin olla tosi kökkö. "Ekomies on tosi ärsyttävä vihaisuudessaan eikä osaa näytellä", kuuluu eräs kommentti, joka löytyy Ekomiehen paluu -pätkän alta. Tänä syksynä supersankari loikkasi tähän päivään opettaen muovinkierrätyksen alkeet. 20 vuotta vei sankarilta hiukset, mutta muuten sama meno jatkuu.

Kuvakaappaus osoitteesta https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/01/ekomies-pelastaa-maailmaa

Ekomies taisi olla Stam1nan Pakkolasku-musiikkivideon innoittaja. Siinä supersankarikokelaat iskevät huonoja ympäristövalintoja tekevän Hynysen Jounin kimppuun. Eipä homma etenekään kuin siellä S:llä alkavassa paikassa, sillä äijän kovaa kuorta ei niin vain pehmennetäkään. Tokkopa tosielämässäkään.

Minkähänlainen valistus saa ihmiset sammuttamaan valot tyhjistä huoneista tai välttämään yksityisautoilua? Neutraali uutisointi? Pelottelutaktiikka? Huumori? Veikkaan, että jokaiselle on tarjottava jotakin. Taitaa vaan olla aika epäseksikäs aihe tuo ympäristövalistus. Ei siihen lauluntekijätkään ole kauheasti tarttuneet. Stam1na teki poikkeuksen ja tykitti kulutuskritiikkiä Viimeinen Atlantis -albumin verran. Näistä yksi kappale oli tuo jo mainitsemani Pakkolasku. Näin Mustana Perjantaina voisinkin lopettaa tämän sepustuksen sen hienoihin lyriikoihin, jotka ovat Antti Hyyrysen käsialaa.

Niin kauan kun saastuttaminen on maksutonta

Kaupan ulkopuolinen osapuoli maksaa laskun

Lahossa mittapuussa riiput, se on kellukkeesi

Pankki vei talon, ulosottomies veneesi,

Kalastit tontilla, autoilla, muovimaterialla

Arvostusta, mutta hukutit kai avaimesi

Rahtasit ostoskassissa rippeitä moraalista

Repesi säkin pohja elintasovaatimuksista

Käteistä kuivana ei ole edes leipään,

Tavarantulvan vietävänä puret hammasta

Talouskriisi on syypää kaikkeen, vaan kauan eläköön kulutusjuhla

Hukutit itsetuntoa, hukutit materialla

Hukutit pelkoa ja heikkouttasi

Kolme jos kahden hintaan saa tavaraa,

Halutaan tätä ja tätä ja tätä ja tätä ja tätä

Ostoskeskus on suojana päidemme yllä

Nauttien olosta yritämme hymyillä

Parasta ennen on tatuoitu viivakoodiin

Pilaantunut kilo sianlihaa, syö sydän, syö pää

Aina löytyy niitä, jotka myy ja jotka maksaa

Raha ei vatsaa täytä, koneen rattaat vain rasvaa

Pankkien kaatuessa köyhä kansa pettyy

Barrikadin palaessa kostonhimo syttyy

Hukutit kuluttajana, hukutit velallisena

Hukutit luontosi ja vapautesi

Kolmea ei kahden hintaan olekaan

Lasku on tätä ja tätä ja tätä ja tätä ja tätä

Loppuun, kiitos, pakkolasku