22.10.2016

Matkustan ympäri maailmaa? Luovuttamisesta.

Olen niin hc kierrättäjä, että laitan jopa osan kudoksistani kiertoon niitä kipeästi tarvitseville.

Vuosia sitten syntynyt ajatus kantasolurekisteriin liittymisestä nousi juuri taas mieleeni. SPR aloitti sopivasti samaan aikaan uuden kampanjan Sami Hedbergin johdolla. Vaikka mainoslause onkin revitty siitä perhanan Wiskarin hitistä, täytin liittymislomakkeen. Postitin sylkinäytetikut ja nyt jään vain odottamaan, saanko koskaan kutsua itse luovutukseen. Suurimmalle osalle sitä ei tule, koska kudostyypiltään täysin yhteensopivaa (usein syöpä)sairasta ei vain ole, maailmanlaajuisestikaan. Lähisuvustani löytyy kuitenkin luovuttaja. Hän koki Helsingin reissun tervetulleeksi tauoksi lapsiperhearkeen. Kaikki matkakuluista sairaspäiviin korvattiin täysin ja hänen tapauksessaan nukutuksessa tehty kantasolupoiminta ei ollut kamala kokemus. Hän auttoi pelastamaan vakavasti sairaan tai vähintään antamaan lisää toivoa.

Verta olen luovuttanut ennen raskautta muutamia kertoja. Ajattelin siten totutella neuloihin, mutta ei se ollutkaan niin kamalaa kuin mielikuvissa. Kiitokseksi sain kolmioleipää, jäätelöä ja kahvipullat. Lisäksi kausittain on jaettu muutakin, kuten ruusuja tai heijastimia. Nyt näyttäisi olevan pulaa omasta veriryhmästäni. Täytyy hoitaa lapselle hoitaja siksi aikaa kun käväisen kaupungilla.

www.elinluovutuskortti.fi

Nuorempana ajattelin luovuttaa munasolujani, kunhan olen saanut ensimmäisen lapseni. Nyt asia on kuitenkin laitettu jäihin. Ei siihen toimenpiteeseen tee mieli lähteä ennen kuin asiaa on käännellyt ja väännellyt perinpohjin. Pelkän rahapalkkion vuoksi tähän ei kannata ryhtyä. Saattaisin tavata joskus täysi-ikäisen itseäni muistuttavan, mutta tuntemattoman lapseni. Naiselle sukusolujen luovutus on huomattavasti raskaampaa kuin miehelle, mutta äidinrakkauteen hurahtaneena tahtoisin antaa muillekin mahdollisuuden äitiyteen.

Niin ja elinluovutuskortti löytyy lompakosta. Se on  näistä luovutusvaihtoehdoista kaikkein helpoin toteuttaa. Ei tökitä neuloilla eikä tarvitse kuin kirjoittaa nimi korttiin ja kertoa asiasta läheisille. Loput hoidetaan sitten kun ei ole itse enää niin sanotusti messissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti