Häät halvalla 2/3

Rykästiin tuossa reilu vuosi sitten naimisiin. Kerran kun nuuka pariskunta ollaan, emme tahtoneet suuren budjetin juhlia. Itse asiassa budjettia ei edes ollut, sen kun säästimme vain joka suunnalla. 100 vieraan häihin upposi kaikkinensa 4000 euroa. Tällä summalla saimme yltäkylläät häät, joita on mukava muistella. Jäimme häistä jopa voitolle, koska saimme isoimmat menoerät vanhemmiltamme häälahjoina ja toivoimme muistamiset suoraan tilille.

Tässä toisessa osassa käsittelen hääkoristelua ja -askartelua. Muut osat ovat asukokonaisuus sekä juhla ja ohjelma.

HÄÄPAIKAN KORISTELU: Askartelimme kaason kanssa viirejä. Hain kirjaston kierrätyshyllystä vanhuuttaan kellastuneen kirjan, jonka sivut leikkasimme kolmioiksi. Kolmiot taitettiin toisesta päästä langan ympärille ja niitattiin kiinni. Saman kesän morsiamelta sain itsetehtyjä paperiperhosia, joita ripottelimme ympäri juhlapaikkaa. Vieraiden nimikyltit teimme läiskimällä maalia valkoiselle kartongille. Kartonginpalat olivat pujoteltuina haarukoihin.

Sain ylipuhuttua mieheni näkemään vähän vaivaa koristelun eteen. Hän nikkaroi kauniit mölkkytyyliset pöytänumerot haavasta. Samaan mölkkyhenkeen valmistui pöytäämme yhteinen sukunimemme kirjain kirjaimelta. Itse maalailin suurehkoon puunpalaan”hra & rva” sukunimemme kaveriksi. Mieheni naulasi tienposkeen muutaman yksinkertaisen hääkyltin, joihin maalailin tekstit kaapista löytyneillä väreillä.

Pellavaiset kaitaliinat ja pitsiliinat ostin saman kesän morsiamelta, mutta molempia piti haalia enemmän sekä varastoista että kaupasta. Kynttilöitä oli jäänyt paljon ylimääräisiksi juhlapaikalle ja isäntä oikein toivoi meidän käyttävän niitä. Onneksi kaivelin paikkoja ennen kuin ehdin ostoksille.

Pienen budjetin koristelut ei välttämättä paista silmään.

KUKAT: Tarkoitus oli kerätä läheiseltä maisemapellolta auringonkukkia, mutta sinä vuonna pellolla kasvoikin heinää. Jos häät olisivat olleet kesäkuussa, olisi luonnosta löytynyt enemmän kukkia kerättäväksi. Siirryttiin vaihtoehtoon B eli kummitätini, mummoni ja kaasoni mummon kukkapenkkien hyötykäyttöön. Maljakot olivat tuttujen morsiamien häistä ylijääneitä, juuttinarulla koristeltuja, Ikean maljakoita ja hillopurkkeja.

VIERAILLE LUETTAVAA: Puskimme koulun tulostimista ulos 50 häävihkoa. Kaasoni toimi taittajana ja osin myös sisällön tuottajana. Kannessa oli kutsun kanssa samaa sarjaa oleva kuva. Sisältä löytyi alkusanat, ohjelma, menu, hääparin haastattelut, parilla lauseella jokaisen vieraan esittely, istumapaikkakartta ja sanasto. Vieraidemme joukossa puhuttiin näet neljää eri kieltä.

Olin vuotta aiemmin löytänyt eurolla avaamattoman ruusunpunaisen valokuva-albumin kirpputorilta. Tilasin Ifolorilta tarjouksena albumillisen kuvia. Kuvien ja tekstien avulla kerroin persoonistamme, elämänvaihestamme ja reissuistamme.

Yksinkertaisuus on kaunista.

KUTSUT: Näimme vieraitamme häitä edeltävän puolen vuoden aikana, joten kutsuja postitettiin lopulta vain muutama ja jokunen lähetettiin ulkomaille sähköpostin liitteenä. Kaaso piirsi hääaiheisen kuvan, joka skannattiin runon ja kutsutekstin alle. Kutsut tulostettiin koulussa, koska meillä oli opiskelijoina paljon ylimääräistä tulostusoikeutta. Reunat revittiin ja paperi rullattiin. Sitomiseen löytyi paperinarua omasta takaa.

KIITOSKORTIT: Photobox voitti kiitoskorttisivustohintavertailuni (huh mikä sana). Siellä sai itse taiteilla kortista sellaisen kun tahtoi ja kirjekuoret tulivat samaan hintaan. Annoimme kortteja tavatessamme vieraitamme, ja vain viisi päätyi postitettavaksi. Valmiissa kortissa kuva on hieman rakeisempi kuin olisin toivonut. Nyt jos saisin valita, olisin odottanut Ifolorin tarjousta ja tilannut tavalliset kuvat. Niihin olisimme kirjoittaneet nimemme ja kiitoksen tussilla.